Mikä on suomen itäisin kaupunki? uusin ohje
Etsitkö piilotettua helmeä Suomesta, paikkaa, jossa luonto kohtaa perinteet ja historia sulautuu saumattomasti nykyaikaan? Älä etsi kauempaa kuin Ilomantsista, suomen itäisin kaupunki ja Euroopan unionista. Tässä artikkelissa viemme sinut matkalle Ilomantsin rikkaaseen historiaan, henkeäsalpaavaan luonnonkauneuteen ja ainutlaatuisiin kulttuurillisiin seikkoihin, jotka tekevät siitä pakollisen matkakohteen.
Ilomantsi: suomen itäisin kaupunki
Ilomantsi, joka tunnetaan karjalaksi Il’manči tai ruotsiksi Ilomants, on suomalainen kunta Pohjois-Karjalassa. Ilomantsi erottuu edukseen maantieteellisen sijaintinsa vuoksi – se on Suomen ja koko Euroopan unionin itäisin kunta. Noin 4 492 asukkaan kunta huokuu viehättävää pikkukaupungin tunnelmaa, mikä tekee siitä täydellisen pakopaikan vilkkaasta kaupunkielämästä.
Nimen alkuperä
Nimi ”Ilomantsi” juontaa juurensa syvälle alkuperäiseen saamelaiskulttuuriin ja tarkoittaa ”korkeinta”. Nimi saa inspiraationsa kirkonkylässä sijaitsevasta Ilomantsinjärvestä, jota pidetään valuma-alueensa korkeimpana järvenä.
Moninaisuuden hyväksyminen: Suomen ortodoksisin kunta
Ilomantsissa on ainutlaatuinen uskonnollinen koostumus, sillä 17,4 prosenttia sen asukkaista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Tämä ero tekee Ilomantsista koko Suomen ortodoksisimman kunnan. Erilaisten uskonnollisten perinteiden rinnakkaiselo lisää tämän merkittävän kaupungin kulttuurista kudosta.
Ilomantsin maantieteen tutkiminen
Ilomantsi on laaja, 3 172,68 neliökilometrin kokoinen, ja merkittävä osa, noin 409,30 neliökilometriä, koostuu vesistöistä. Talvisodan vuonna 1940 päättänyt Moskovan rauha johti siihen, että 1 489 neliökilometriä Ilomantsin alueesta luovutettiin Neuvostoliitolle.
Yksi Ilomantsin maantieteellisistä kuuluisuuksista on se, että siellä sijaitsee Manner-Euroopan unionin itäisin piste, maalauksellinen paikka, joka tunnetaan nimellä Virmajärvi. Lisäksi Ilomantsissa sijaitsee Koitere, Suomen 26. suurin järvi, joka lisää alueen luonnollista viehätystä.
Luonnon säilyttäminen: Ilomantsin luonnonsuojelualueet
Ilomantsi on luontoharrastajien paratiisi, sillä siellä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita, mm:
- Petkeljärven kansallispuisto
- Patvinsuon kansallispuisto
- Koivusuon luonnonpuisto
Näillä suojelualueilla on esillä Ilomantsin maisemien upeaa luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat mahdollisuuksia patikointiin, luonnon tarkkailuun ja luontoyhteyteen.
Ilomantsin kyliin tutustuminen
Ilomantsi koostuu lukuisista viehättävistä kylistä, joista jokaisella on oma ainutlaatuinen luonteensa. Näihin kuuluvat mm:
- Ahvenjärvi
- Hattuvaara
- Haukivaara
- Kakkaravaara
- Lapinniemi
- Maukkula
- Sonkaja
- Tokrajärvi
- Viitavaara
Lista jatkuu, ja jokainen kylä on osoitus alueen rikkaasta historiasta ja elävästä paikallisesta kulttuurista.
Pogosta: Ilomantsin kirkonkylä
Ilomantsin sydämessä sijaitsee kirkonkylä, joka tunnetaan nimellä Pogosta. Tästä historiallisesta kylästä on tullut Ilomantsin synonyymi. Sana ”Pogosta” on juurtunut paikalliseen kulttuuriin, ja se ulottuu paikallisen sanomalehden, Pogostan Sanomin, nimeen ja ikoniseen tapahtumaan, Pogosta hiihto – yhteen maan suurimmista hiihtoretkistä. Mielenkiintoista on, että myös ”Pogostan tauti”, hyttysten levittämä virus, löydettiin ensimmäisen kerran Ilomantsissa.
Kurkistus Ilomantsin historiaan
Ilomantsilla on rikas ja tarinallinen historia. Alueensa vanhimpana pitäjänä Novgorod verotti sitä jo 1400-luvulla, mikä kuvastaa sen merkitystä rajaseutuna. Alue siirtyi tynnyriviljelystä peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen 1800-luvun ruttoruton jälkeen. Myöhemmin vaurautta toi Möhkön Ruukki, ja alue oli keskeisessä asemassa Enso-Gutzeitin raaka-ainehankinnassa.
Toinen maailmansota jätti Ilomantsiin lähtemättömän jäljen, sillä taisteluita käytiin sekä talvi- että jatkosodan aikana. Kunta on näiden historiallisten tapahtumien elävä muistomerkki, ja sen maisemissa on lukuisia muistomerkkejä ja muistomerkkejä. Jatkosota johti Ilomantsin itäosien väestön evakuointiin Savoon, minkä seurauksena sadat asukkaat joutuivat siirtymään kotiseudultaan.
Osassa kunnan itäosista, jotka luovutettiin Neuvostoliitolle, puhuttiin perinteisesti varsinaista karjalan kieltä, erityisesti eteläkarjalaa.
Väestön dynamiikka Ilomantsissa
Ilomantsin väestö on kehittynyt vuosien varrella. Seuraava kaavio havainnollistaa kunnan väestönmuutoksia viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien:
Vuoden 2017 lopussa Ilomantsissa oli 5 128 asukasta, joista merkittävä osa asui kaupunkialueilla. Ilomantsin taajama-aste on noin 54,3 %, ja kunta käsittää yhden taajaman, Ilomantsin kirkonkylän.
Ilomantsin palvelut
Ilomantsi tarjoaa asukkailleen ja vierailijoilleen monenlaisia palveluja:
- Koulutus
Koulutus Ilomantsissa on keskittynyt Pogostan kouluun, joka kattaa luokat 0-9. Kunta lakkautti kolme viimeistä kyläkoulua elokuuhun 2020 mennessä ja keskitti esi- ja perusopetuksen. Toisen asteen yleissivistävässä koulutuksessa Ilomantsin lukio toimii keskeisenä oppilaitoksena.
- Kulttuuri
Ilomantsin runsaaseen kulttuuritarjontaan kuuluvat kirjastopalvelut, joita tarjoavat Ilomantsin pääkirjasto, liikkuva kirjasto ja Vaara-kirjastojen verkkopalvelut, jotka takaavat kunnan kirjallisuuden ja kulttuurivarojen saatavuuden.
- Terveysasema
Ilomantsin terveysasemalla on keskeinen rooli perusterveydenhuollon palvelujen tarjoajana arkisin. Se on olennainen osa Siun soten terveyspalveluita.
- Seurakunnat
Ilomantsissa on vuodesta 2018 lähtien useita Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia, jotka heijastavat kunnan monipuolista uskonnollista maisemaa.
Keskeiset huomiot
Ilomantsi, Suomen itäisin kaupunki, on luonnonkauneuden, kulttuuriperinnön ja historiallisen merkityksen aarreaitta. Olitpa sitten luontoharrastaja, historian harrastaja tai vain rauhallista pakopaikkaa etsivä, Ilomantsilla on jokaiselle jotakin tarjottavaa. Tutustu sen upeisiin maisemiin, uppoutu sen rikkaaseen historiaan ja löydä ainutlaatuisten kulttuuriperinteiden lämpö – kaikki tässä viehättävässä Suomen kolkassa.
Aiheeseen liittyvä kaupunkiopas
