Million suomi liittyi euroopan unioniin?
Jos olet joskus miettinyt Suomen merkittävää päätöstä liittyi Euroopan unioniin, et ole yksin. Suomen matkaa EU-jäsenyyteen leimasivat merkittävät poliittiset keskustelut, neuvottelut ja ratkaiseva kansanäänestys. Tässä kattavassa artikkelissa syvennymme milloin suomi liittyi euroopan unioniin historiaan ja tarkastelemme keskeisiä tapahtumia, keskusteluja ja lopullista päätöstä.
Suomen prosessi liittyi Euroopan unionin jäsenyys
Suomen tietä EU-jäsenyyteen leimasivat useat käänteentekevät hetket, poliittiset keskustelut ja tarkkaan seurattu kansanäänestys. Matka siitä, milloin Suomi liittyi Euroopan unioniin vaiheittaisen prosessioppaan avulla.
- Varhaiset pyrkimykset
- Virallinen hakemus
- Neuvottelut alkavat
- Vuoden 1994 presidentinvaalit
- Sopimuksen sinetöinti
- Kansanäänestyspäätös
- Yleisen mielipiteen muokkaaminen
- Tiedottaminen ja tietoisuus
- Kansanäänestyksen tulos
- Väestörakenteen jakautuminen
- Jäsenyyssopimuksen hyväksyminen
- Ahvenanmaan erillinen kansanäänestys
- Kritiikki ja kiistat
1. Varhaiset pyrkimykset
1990-luvun alussa Suomen mahdollisuus liittyä Euroopan yhteisöön (EY) alkoi saada jalansijaa. Kaikki alkoi vuoden 1991 eduskuntavaaleista, joissa ajatus EY-jäsenyydestä nousi näkyväksi teemaksi. Vaalien jälkeen juuri valittu Ahon hallitus ilmaisi hallitusohjelmassaan avoimuutensa EY-jäsenyydelle.
2. Virallinen hakemus
Suomi haki virallisesti EY:n jäsenyyttä 18. maaliskuuta 1992 ja ilmoitti näin aikovansa liittyä osaksi eurooppalaista perhettä. Tämä hakemus merkitsi Suomen mahdollista jäsenyyttä koskevien virallisten neuvottelujen alkua.
3. Neuvottelut alkavat
Neuvottelut Suomen EU-jäsenyydestä aloitettiin virallisesti 1. helmikuuta 1993. Tämä oli merkittävä hetki, sillä se loi pohjan perusteellisille keskusteluille ja pohdinnoille. Samaan aikaan Suomi aloitti neuvottelut myös Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa, mikä vahvisti entisestään sen sitoutumista eurooppalaiseen hankkeeseen [^3].
4. Vuoden 1994 presidentinvaalit
Talvella 1994 Suomessa järjestettiin ratkaisevat presidentinvaalit, joissa EU-jäsenyys oli etusijalla. Vaalien ehdokkaat olivat eri mieltä asiasta. Martti Ahtisaari ja toiselle kierrokselle edennyt Elisabeth Rehn kannattivat EU-jäsenyyttä. Keijo Korhonen ja Paavo Väyrynen sen sijaan vastustivat sitä jyrkästi.
5. Sopimuksen sinetöinti
Jäsenyysneuvottelujen tulos parafoitiin 1. maaliskuuta 1994, mikä oli merkittävä virstanpylväs. Lopullinen sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24. kesäkuuta 1994, ja avainhenkilöillä, kuten pääministeri Esko Aholla ja ulkoministeri Heikki Haavistolla, oli tässä prosessissa keskeinen rooli.
6. Kansanäänestyspäätös
Suomi päätti yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa asettaa neuvottelutulokset kansanäänestykseen. Poliittinen kenttä ei kuitenkaan ollut tässä asiassa läheskään yksimielinen. Jotkut puolueet, kuten Kansalliskomitea, Ruotsalainen kansanpuolue ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue, kannattivat avoimesti EU-jäsenyyttä. Pääministeri Aho kohtasi kuitenkin haasteita oman puolueensa Suomen Keskustan sisällä, sillä enemmistö sen kannattajista vastusti jäsenyyttä.
Toisaalta Suomen Maaseudun Puolue ja Suomen Kristillinen Unioni olivat ainoat avoimesti EU-jäsenyyttä vastustavat eduskuntapuolueet. Erimielisyydet olivat niin merkittäviä, että Kristillinen liitto erosi Ahon hallituksesta kesällä 1994 [^4].
7. Yleisen mielipiteen muokkaaminen
EU:n äänestyksen aikana tiedotusvälineillä oli ratkaiseva rooli yleisen mielipiteen muokkaamisessa. Aatos Erkko käynnisti mainoskampanjan EU-jäsenyyden puolesta. Mainokset olivat näkyvästi esillä useiden sanomalehtien, kuten Helsingin Sanomien, Aamulehden, Turun Sanomien, Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Kauppalehden etusivuilla [^5].
8. Tiedotus ja tiedotus
Kansanäänestyksen ajankohdan lähestyessä Suomi aloitti mittavat toimet tiedottaakseen kansalaisilleen EU:sta ja jäsenyyden vaikutuksista. Valtio toteutti merkittävän EU:ta koskevan tiedotushankkeen ja osoitti talousarviossa varoja kansalaisjärjestöille, jotka osallistuivat EU:hun liittyvään tiedotustoimintaan.
Ennen äänestystä tehdyissä mielipidekyselyissä EU-jäsenyyden kannattajia oli jatkuvasti enemmän kuin vastustajia, ja huomattava määrä äänestäjiä oli päättämättömiä. Äänestäjien valistamiseksi hallitus lähetti äänioikeutetuille kaksisivuisen tiedotteen, jossa kuvailtiin Euroopan unionia, yhteistä turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa sekä rahaliittoa [^7] [^3] [^9].
9. Kansanäänestyksen tulos
Lokakuun 16. päivänä 1994 Suomen kansa äänesti historiallisessa kansanäänestyksessä siitä, tulisiko Suomesta neuvotellun sopimuksen perusteella EU:n jäsen. Tulos oli merkittävä: 56,9 prosenttia äänestäjistä kannatti jäsenyyttä, kun taas 43,1 prosenttia vastusti sitä. Äänestysprosentti oli vaikuttava, 74,0 %. Mielenkiintoista oli, että pohjoisimmissa vaalipiireissä oli enemmän vastustajia, kun taas muut vaalipiirit kallistuivat enemmän kannatukseen [^10].
10. Demografiset alueet
Kansanäänestyksen tulokset paljastivat joitakin mielenkiintoisia demografisia suuntauksia. Vaikka lähes 94 prosenttia maanviljelijöistä vastusti jäsenyyttä, muiden keskeisten ammattiryhmien enemmistö kannatti sitä. Naiset (46 %) vastustivat jäsenyyttä jonkin verran enemmän kuin miehet (39 %). Myös koulutus- ja tulotasolla oli merkitystä, sillä korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset kannattivat jäsenyyttä todennäköisemmin.
Eri eduskuntapuolueiden kannattajien joukossa EU-jäsenyyttä kannattavat olivat enemmistönä kokoomuksen (89 %), RKP:n (85 %), SDP:n (75 %) ja vihreiden (55 %) kannattajien joukossa. Vähemmistö keskustan (36 %), Vasemmistoliiton (24 %), SMP:n (20 %) ja Kristillisen unionin (10 %) kannattajista kannatti EU-jäsenyyttä [^4].
11. Jäsenyyssopimuksen hyväksyminen
Lopullinen päätös EU-jäsenyydestä kohtasi osansa kiistoista. Paavo Väyrysen johtamat vastustajat lykkäsivät päätöstä Ruotsin kansanäänestyksen jälkeiseen aikaan. Lopulta Ruotsi hyväksyi EU-jäsenyyden Suomea selkeämmin. Norja sen sijaan hylkäsi jäsenyyden.
Suomessa liittymissopimus hyväksyttiin eduskunnassa valtiosääntöön vaikuttavana kansainvälisenä velvoitteena. Hyväksyminen tapahtui yksinkertaistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä, jossa hyväksymiseen riitti kahden kolmasosan määräenemmistö yhdessä käsittelyssä [^11].
12. Ahvenanmaan erillinen kansanäänestys
Ahvenanmaa, joka on Suomen autonominen alue, osallistui EU-kansanäänestykseen, mutta järjesti myös erillisen äänestyksensä 20. marraskuuta. Kansallisessa äänestyksessä vain 51,9 prosenttia Ahvenanmaan asukkaista kannatti EU-jäsenyyttä. Kuukautta myöhemmin järjestetyssä erillisessä äänestyksessä peräti 73,6 prosenttia oli kuitenkin sen kannalla. Tämä päätös oli ratkaiseva, sillä Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyivät EU-jäsenyyden 2. joulukuuta [^14].
13. Kritiikki ja vastakkainasettelu
Kuten kaikkiin merkittäviin päätöksiin, myös Suomen EU-jäsenyyteen liittyi kritiikkiä ja kiistelyä. Jotkut väittivät, että EU-jäsenyyden kannattajat saivat enemmän kampanjarahoitusta kuin vastustajat. Lisäksi esitettiin väitteitä, joiden mukaan päätös oli laiton, koska siinä ei noudatettu perustuslain mukaista lainsäätämisjärjestystä. Keskustelu kansanäänestyksen tuloksen laillisuudesta jatkui, ja Keijo Korhosen ja Ilkka Hakalehdon kaltaiset äänestäjät kyseenalaistivat prosessin [^12].
Mitkä suomen naapurimaat eivät kuulu euroopan unioniin?
Yhteenvetona
Suomen matka Euroopan unioniin oli monimutkainen ja monitahoinen prosessi, johon liittyi lukuisia mutkia ja käänteitä matkan varrella. Varhaisista toiveista tarkkaan seurattuun kansanäänestykseen, ja päätöksellä liittyä EU:hun oli kauaskantoisia vaikutuksia Suomen tulevaisuuteen.
Kun muistelemme tätä historiallista hetkeä, on selvää, että tietä EU-jäsenyyteen leimasivat poliittiset keskustelut, mediakampanjat ja syvästi jakautunut yleinen mielipide. Suomen liittyminen EU:hun on edelleen ratkaiseva luku sen
Usein kysytyt kysymykset Suomesta liittymässä Euroopan unioniin
miksi suomi liittyi euroopan unioniin (EU)?
Suomi liittyi virallisesti Euroopan unioniin 1. tammikuuta 1995.
Miten Suomen EU-matka alkoi?
Suomen tie EU-jäsenyyteen alkoi vuoden 1991 eduskuntavaaleista, joissa Euroopan yhteisön (EY) jäsenyyden mahdollisuus nousi näkyväksi teemaksi. Vaalien jälkeen valittu Ahon hallitus ilmaisi hallitusohjelmassaan olevansa avoin EY-jäsenyydelle.
Mikä oli vuoden 1994 presidentinvaalien merkitys Suomen EU-jäsenyyden kannalta?
Vuoden 1994 presidentinvaalit olivat merkittävät, sillä ehdokkaat olivat eri mieltä EU-jäsenyydestä. Toiselle kierrokselle edenneet Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn kannattivat EU-jäsenyyttä, kun taas Keijo Korhonen ja Paavo Väyrynen vastustivat sitä.
Miten Suomen kansanäänestys EU-jäsenyydestä sujui?
Kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestettiin 16. lokakuuta 1994. Tulokset osoittivat, että 56,9 prosenttia äänestäjistä kannatti jäsenyyttä ja 43,1 prosenttia vastusti sitä. Äänestysprosentti oli 74,0 %.
Oliko kansanäänestyksen tuloksissa demografisia eroja?
Kyllä, kansanäänestyksen tulokset paljastivat joitakin mielenkiintoisia demografisia suuntauksia. Esimerkiksi lähes 94 prosenttia maanviljelijöistä vastusti jäsenyyttä, mutta korkeasti koulutetut ja hyvätuloisemmat henkilöt kannattivat sitä todennäköisemmin.
Mitä tapahtui Ahvenanmaalla, joka on Suomen autonominen alue, EU-jäsenyyden suhteen?
Ahvenanmaalla järjestettiin erillinen kansanäänestys EU-jäsenyydestä 20. marraskuuta 1994. Kansallisessa äänestyksessä vain 51,9 prosenttia kannatti EU-jäsenyyttä, mutta erillisessä äänestyksessä 73,6 prosenttia kannatti sitä.
Oliko Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä kiistoja tai kritiikkiä?
Kyllä, kritiikkiä ja ristiriitoja oli. Jotkut väittivät, että EU-jäsenyyttä kannattavat saivat enemmän kampanjarahoitusta kuin vastustajat. Lisäksi esitettiin kysymyksiä päätöksen laillisuudesta perustuslain säätämismenettelyn vuoksi.
